Insuliini

Diabetes on sairaus, jolle tunnusomaista on kehon kyvyttömyys tuottaa insuliinihormonia riittävästi. Haima tuottaa insuliinia, mikä auttaa veren sokeritasapainon säätelyssä, kuten tärkkelyksen ja sokerin muuttumista energiaksi elämän ylläpitämiseksi.

Hiilihydraatti- ja rasva-aineenvaihdunta ovat riippuvaisia insuliinista. Suomessa rasvan energiaosuus ravinnossa on viimeisten 30 vuoden aikana laskenut. Samalla on hiilihydraattien osuus noussut. Ruokavalio, jossa hiilihydraattien osuus on korkea, voi kuitenkin aiheuttaa haitallisia muutoksia glukoosin ja insuliinin sekä rasva-aineiden aineenvaihdunnassa. Syömisen jälkeen insuliinia erittyy verenkiertoon, koska elimistö säätelee tarkasti veren glukoosipitoisuutta. Insuliinivasteen suuruus pitkälti määräytyy aterian hiilihydraattien määrästä ja siitä, miten nopeasti ateriaan sisältyvät sokerit ja tärkkelys imeytyvät glukoosina verenkiertoon.

Glykeeminen Indeksi (GI) on mitta, jolla pystytään luokittelemaan ravintoaineiden aiheuttamaa glukoosivastetta verenkierrossa. Ravintoaineilla, jotka ensisijaisesti sisältävät rasvaa ja proteiinia, on matala GI. Runsaasti prosessoiduilla tai sokeripitoisilla hiilihydraatteja sisältävillä ravintoaineilla on puolestaan yleensä korkea GI, eli veren glukoosipitoisuus nousee korkealle, kun niitä syödään. Jos kuitenkin syödään runsaskuituista ei-prosessoitua ravintoa, GI on yleensä matala. Poikkeuksia kuitenkin aina löytyy runsaasti.

Terveillä ihmisillä usein toistuvat ja suuret insuliinivasteet, mitkä ovat seurausta nopeista hiilihydraateista johtuvista korkeista veren glukoosipitoisuuksista, pitkän päälle edistävät painonnousua ja lihavuutta. Lisäksi tutkitusti myös edistävät haiman beeta-solujen ylikuormitusta, mistä vuosien varrella saattaa seurata heikentynyt insuliinin eritys.

Miksi meihin yli päätään varastoituu rasvaa? Mistä se johtuu? Osa siitä pitää meidät lämpimänä, osa toimii pehmusteena, joka suojaa sisällämme olevia hauraampia rakenteita. Miksi esimerkiksi vyötärön seudulle kertyy rasvaa? Asiantuntijoiden mukaan elimistömme varastoi ylimääräiset kalorit rasvana, siellä ne säilyvät. Aliravitsemustilanteessa käytämme/kulutamme rasvaa polttoaineena. Rasva liikkuu ja varastoituu koko ajan ravitsemustilasta riippuen. Luin jostain hyvän vertauksen: Rasvakudos on lompakko, ei säästö- tai eläketili. Sinne pannaan jatkuvasti rasvaa, ja sitä myös otetaan jatkuvasti pois.

Lihomme jokaisen aterian aikana hiukan (rasvasoluihimme menee enemmän rasvaa kuin sieltä tulee ulos), ja elimistön sulattaessa ruokaa laihdumme taas hiukan (tapahtuu päinvastoin). Nukkuessa laihdumme taas. Ihanteellista olisi, jos ruoansulatuksen ja yön aikana polttaisimme saman määrän kaloreita, jotka olisimme varastoineet rasvana päivän kuluessa.

Sen lisäksi, että insuliini pitää verensokerin hallinnassa, insuliini on tärkeä tekijä rasva-aineenvaihdunnan säätelyssä. Insuliini on olennainen tekijä lipoproteiinilipaasin (LPL) toiminnan säätelyssä. LPL-entsyymi toimii solukalvon pinnalla vetäen rasvaa verenkierrosta soluihin. Lihassolun pinnalla LPL ohjaa rasvan lihakseen poltettavaksi. Jos LPL toimii rasvasolun pinnalla, se tekee rasvasolusta rasvaisemman. Ja meille on tärkeää ymmärtää, että insuliini aktivoi LPL-entsyymiä erityisesti vatsanseudun rasvasoluissa vetämään rasvaa soluihin. Mitä enemmän insuliinia elimistömme erittää, sitä aktiivisempaa LPL:n toiminta rasvasoluissa on ja sitä enemmän rasvaa ohjataan verenkierrosta varastoon rasvasoluihin.

Toinen entsyymi on hormonisensitiivinen lipaasi eli HSL. HSL-entsyymin vaikutuksesta rasvasolut laihtuvat (niin kuin mekin). Mitä aktiivisempaa on HSL-entsyymin toiminta, sitä enemmän rasvaa elimistömme vapauttaa, sitä enemmän voimme polttaa sitä polttoaineena ja sitä vähemmän tietysti varastoimme sitä. Insuliini vähentää HSL-entsyymin aktiivisuutta. Hyvin pieni määrä insuliinia riittää siihen, että HSL-entsyymin aktiivisuus laskee ja rasvat betonisoidaan rasvasoluihin. Korkeat insuliinitasot veressä kerryttävät rasvaa rasvasoluihin.

Lyhyesti  –  Insuliini aikaansaa sen, että elimistö varastoi lisää rasvaa ja polttaa sitä vähemmän.

Insuliini veressä saa meidät lihomaan.

Vastaanotollani kävi eilen 40-vuotias rouva. Hän naureskeli, että ei ole raskaana, vaikka vatsasta päätellen voisikin kuvitella hänen olevan yhdeksännellä kuukaudella. Kysyin, tietääkö hän verensokeriarvonsa. Hän kertoi sen viime mittauksissa olleen normaalin ylärajoilla. Alkuun suosittelin hänelle vakavasti Optimaalisettiä ja farmasialaatuista NTC- omega-3:a (Kurkkaa tuotteet TÄSTÄ ja TÄSTÄ). Seuraavan käynnin yhteydessä aiomme jutella ravintoasioista.

Juuri tällä hetkellä diabetes ja insuliini ovat minulle henkilökohtaisesti koskettavia. Menetin rakkaan sisareni viime jouluaattona, hän menehtyi diabetekseen.

Pidetään mielessä, kun tähtäämme terveeseen vanhuuteen, mahdollisuuteen viettää se omassa kodissa, että se matka on jo meillä jokaisella käsillä tässä ja nyt.

Blogiterveisin, Marita Isomäki

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>